2010

Pääsimme aloittamaan uuden vuoden kaikessa rauhassa…

30.12.2009 Reppulin Argonath & Reppulin Aran-Ainur
Ainu synnytti sujuvasti kuusi potraa ja tasakokoista pentua juuri sopivasti vanhan vuoden puolella. Kun isä oli vaalea soopeli ja emä riistanvärinen, oli odotettavissa värejä ja niitähän tulikin: nartuista kaksi oli riistanvärisiä, yksi selkeä soopeli ja yksi, jonka väriä veikattiin väliin soopeliksi, väliin dominoksi sekä kaksi vaaleaa soopelia poikaa. Neljä urosta toivonutta ja viisi narttua odottanutta ostajaehdokasta sai viestin syntyneistä ja kaikki olivat edelleen halukkaita. Niinpä jouduin ohjaamaan kolme innokasta perhettä toisille kasvattajille ja kaikki löysivätkin aika pian oman pentunsa.

Kun pentujen silmät olivat avautuneet ja ne alkoivat liikkua, järjestin ’avointen ovien päivän’ ja ostajaperheet saapuivat ihmettelemään pentujen värikirjoa. Valinnat loksahtivat kohdalleen helposti ja ostajat jäivät odottelemaan viikkojen kulumista. Helmikuun puolivälin jälkeen pennut matkasivat Järvenpäähän, Helsinkiin, Espooseen, Nurmijärvelle, Renkoon ja Kokemäelle opettelemaan elämää uusien ihmisten ja joissakin tapauksissa uusien koirienkin parissa.
Ainun väripennut

Uskomaton lumitalvi on ollut haaste sekä ihmisille että eläimille. Lintulautaa on saanut jatkuvasti olla puhdistamassa lumipyryn jäljiltä ja koirien lenkkeilyt metsässä on pitänyt jättää kokonaan. Kotipihaan on muodostunut muutama polku, joita noudatetaan tarkkaan, olipa vauhti miten kovaa tahansa – umpihangessa laukkominen ei näytä kiinnostavan edes nuorinta. Mutta jos lumen alla on menossa myyrä, se pitää käydä kaivamassa esiin… Naapurista saadut naudan luut ovat välillä lumen peitossa, mutta aina ne jostakin löytyvät jyrsittäviksi.
Talvikuvia

Kesän pentusuunnitelmia…

Reppulin Carnil
Joskus onnistuu, joskus ei. Aksun kohdalla toistui kolmannen kerran tilanne, missä narttu suoraan sanoen tyrkyttää itseään urokselle ja uros innoissaan yrittää ja yrittää astua, mutta kiinni eivät jää. Pariskunta oli viisi päivää yhdessä, valvottuina ja keskenään valvomattomina. Oliko syynä uroksen kokemattomuus vai liika into, en osaa sanoa. Jos tästä ei nyt synny pentuja, yritämme Aksun seuraavasta juoksusta uudelleen toisen uroksen kanssa.

Aksu jujutti meitä oikein kunnolla. Sen maha kasvoi, maitoa alkoi tihkua ja pesänteko kiinnosti, mutta röntgen osoitti mahan tyhjäksi. Eläinlääkäri määräsi voimakkaaseen valeraskauteen Aksulle muutaman päivän Galastop-lääkekuurin.

Aksun tyhjäksi jääminen oli tietysti pettymys, mutta toisaalta olin todella helpottunut, sillä olin kesäkuun 9. päivänä aamulenkillä liukastunut savisella, aamukasteisella polulla ja nilkkani murtui. Kuusi viikkoa jalka kipsissä, kyynäräsauvoilla liikkuen! Aksun pennut olisivat olleet juuri hankalimpaan aikaan hoidettavia.

Kylkimyyryn Travis Bickle ja Reppulin Sir-Luin
Odotin Sirulle juoksua toukokuun puolivälissä, mutta juoksuisen Aksun saapuminen laumaan sai ilmeisesti Sirunkin hormonit liikkeelle ja juoksun alkamaan. Niinpä ajoin 3.5. Kotkaan Nooan luo ja siellä homma hoitui sutjakkaasti. Uusintakäynti kahta päivää myöhemmin varmistaa toivottavasti meille parkkeja pentuja heinäkuun alussa.
Nooan ja Sirun hääkuva.

Sirun odotus näkyi selvästi jo neljännen-viidennen raskausviikon aikana ja ajattelinkin, että tulee iso pentue. Sitten mahan kasvu näytti hidastuvan ja helteiden alettua Sirun ruokahalu katosi lähes tyystin. Viimeisen reilun viikon aikana Siru söi vain muutaman kerran oikeaa ruokaa, ainoastaan leipäviipaleet kelpasivat. Lisäksi tuli pissatulehdus hoidettavaksi.

Kun ensimmäisestä astutuksesta oli kulunut 58 vuorokautta, mittasin Sirun lämmön aamulla (37,3) ja illalla (37,4). Normaalia helleläähätystä ja majoittuminen makuuhuoneen sängyn alle viileään, ei vielä pesän kuopimista. Kymmenen jälkeen telkkaria katsoessani Siru tuli käymään luonani ja lähtiessään menemään takaisin makuuhuoneeseen se köyristyikin ponnistamaan! Huh! Kiireesti pentuhuoneeseen, johon olin pari päivää aikaisemmin laittanut pentulaatikon valmiiksi. Pian yhdentoista jälkeen tuli pentuvesi ja tasan tuntia myöhemmin syntyi ensimmäinen narttupentu. Tasaiseen tahtiin syntyi viisi narttua ja kaksi urosta. Painot vaihtelivat 300 ja 350 gramman välillä, hyvin tasainen pentue. Kun kaikki näytti olevan ohi, syntyi vielä yksi kohdun perällä puristuksessa ollut sikiö, kuollut poika, joka painoi vain 175 grammaa ja sillä oli lisäksi kitalakihalkio.

Yksikään Sirun pennuista ei ole sininen parkki. Uroksista toinen on aivan tasaisen tummanruskea, kuin taloussuklaa! Toisesta taasen tulee ihan isoisänsä Kaffen (Tiitiäisen Pepsi) näköinen jötikkä. Kolmella tummanruskealla tytöllä on rinnassa pienet valkoiset merkit ja ne saanevat myös silmien ympärille vaaleaa. Kaksi tyttöä on perinteisiä parkkeja vaalein merkein.

Kahden vuorokauden ikäisinä kaikki pennut olivat varattuja ja elokuun puolivälin jälkeen ne matkustavat Tikkaroon, Hyvinkäälle, Vantaalle, Lohjalle, Korsoon ja Jyväskylään. 1.7.2010 Sirun seitsikko